"Siellä oli tiilestä tehty ruumishuone. Niin se vaikutti todelliselta teurastushuoneelta. Sen permannolla oli lihan rötkäleitä ja verta ja seinät kuulien rakouttamat", kuvailee punavanki O. Sandelin Kuopiosta.
Sandelinin mainitsema ruumishuone on Hennalan kasarmialueen eteläkärjessä sijaitseva entinen ortodoksinen kappeli, jossa venäläinen varuskunta oli siunannut vainajat ennen hautausta. Venäläinen hautausmaa oli kappelin takana. Kappelin ympäristöön on haudattu satoja vuonna 1918 teloitettuja punavankeja ja ammusten jäljet näkyvät edelleen rakennuksen pohjoisseinässä.
"Heti ensimmäisenä päivänä ammuttiin konekiväärillä kuusitoista naista lähellä olleen ruumishuoneen seinää vasten. Sanottiin niiden olleen Turun naiskomppanian jäännöksen", kertoo Hennalassa vankina ollut Vesilahden punakaartin sotilas Väinö Valoranta.
Yksi teloitetuista naisista oli 17-vuotias naiskaartilainen, Jenny Lähteenmäki. Hänen äitinsä kirjoitti vuonna 1945 Entisten punakaartilaisten keskusjärjestölle, joka pyrki hankkimaan eläkettä teloitettujen omaisille.
"Jenny Marija Lähteenmäki tapettu Lahdessa. Hän oli Nais sotilas työväen Aatteen puolesta Turun Nais Paataljoonassa. Ainon Tyttäreni Murhasivat Lahdessa ilman tutkintoa enkä ole uskaltanut puhua mitän kellän köyhä kuin olen ja kaipaisin Avustusta lapsestani jos se olis mahdollista Ajan pitkän perästä. Kunnioittaen Amanda Lähteenmäki."
Aivan kaikki Hennalassa teloitetut naiset eivät olleet naissotilaita. Teloitettaviksi saatettiin myös huijata kotiin kaipaavia tyttöjä, jotka eivät olleet asetta kantaneet. Näin kerrotaan käyneen esimerkiksi kahdelle porilaiselle tytölle.
"Eräänä aamuna ilmoitettiin, että ne naiset, jotka on kantanut asetta, pääsee pois. Minäkin olin kahdella päällä, mutta kun paremmin ajattelin, niin että he valehtelevat. Kaksi Porilaista tyttöä erehtyi ja hautausmaalle johti heidän tiensä niin kuin monen muunkin. Siinä nähtiin kuinka tutkimatta naisia syyttömästi ammuttiin", kirjoittaa urjalalainen punavanki Anna Kallio muistelmissaan vuonna 1952.
Myös Mäntsälän naiskaarti oli huijattu ilmoittautumaan. Heille oli ilmoitettu, että naiskaarti pääsee kotiin. Naiskaartin kohtalosta kertoo vanutehtaan työntekijä Sylvia Ahlberg, joka oli kuulunut Mäntsälän Kaukaisten naiskaartiin, mutta oli maannut toukokuussa sotasairaalassa haavoittuneena:
"Miehet, jotka olivat olleet myös vankeina Hennalan kasarmeissa ja vapautuivat myöhemmin, kertoivat nähneensä tytöt. Heitä oli kuljetettu jonnekin. Olivat vilkuttaneet ja olleet iloisia sekä sanoneet pääsevänsä kotiin. Ei ollut kulunut pitkää aikaa, kun oli kuulunut laukauksia ja täällä oli sitten heidän kotinsa, Hennalan nummessa."
Lähteet: Työväen Arkiston Työväen muistitietokokoelma sekä Kansan Arkiston Kansalaissodan muistitietokokoelma ja Entisten punakaartilaisten keskusjärjestön arkisto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti